Yhtiön johto voi käyttää johdannaissopimuksia yhtiön valuutta-, korko- ja hyödykeriskien suojaamiseen kohdassa rahoitusriskit ilmenevien rajoitusten mukaisesti. Muilta osin johdannaissopimuksia voidaan solmia vain hallituksen päätöksellä.
Raportointi, valvonta ja riskien hallinta
Konsernin johtamisen ja sisäisen valvonnan perustana ovat yhdessä henkilöstön kanssa määritellyt arvot:
- Kehitä ja kehity asiakkaan parhaaksi
- Luota ja ole luottamuksen arvoinen
- Toimi tuloksellisesti
- Yrittäjyys on vastuuta
Konsernin arvot muodostavat kaikille yhteiset pelisäännöt ja tärkeän edellytyksen konsernin strategian toteutumiselle. Ne näkyvät kaikessa päivittäisessä tekemisessä, ohjaavat tavoitteiden mukaiseen toimintaan ja edesauttavat sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamista. Yhteisesti määritellyt arvot tukevat koko organisaation osallistumista ja selkeyttävät ja helpottavat sekä sisäistä että ulkoista viestintää.
Konsernin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toimivuudesta vastaa hallitus. Sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja taloudellista raportointia seuraa hallituksen asettama tarkastusvaliokunta. Konsernintaloudellisessa raportoinnissa noudatetaan sitä koskevia toimintaohjeita, joita ylläpitää konsernin taloushallinto. Se myös valvoo niiden noudattamista ja huolehtii niitä koskevasta sisäisestä tiedottamisesta.
Taloudellinen raportointi
Yhtiön hallitus on hyväksynyt laatimisperiaatteet, joita noudattaen konsernitilinpäätös tulee laatia. Konsernitilinpäätöksen laatimisprosessi, valvontatoimenpiteet sekä raportointiprosessiin liittyvät toimenkuvat ja vastuualueet on määritelty. Ennen kuin yksittäisten konserniyhtiöiden raportoimat tuloslaskelmat ja taseet viedään konserniraportointijärjestelmään, niihin tehdään oikaisuja konsernilaskennassa, jotta ne vastaisivat konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita (IFRS). Konsolidoinnin oikeellisuus varmistetaan täsmäytyksin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden liikevaihtoa ja tulosta analysoidaan ja niitä verrataan johdon näkemykseen liiketoiminnan kehittymisestä ja operatiivisista järjestelmistä saatuun tietoon yhtiön controller -toiminnossa.
Tilinpäätöksen laatimisen kannalta merkittävimmät muut prosessit ovat käyttöomaisuusprosessi ja myyntiprosessi. Konsernin myyntituotot kirjataan perustuen operatiivisten järjestelmien tuottamiin tietoihin, joita valvoo konsernin taloushallinto. Merkittävimpien myyntijärjestelmien tuottamat tiedot täsmäytetään kuukausittain kirjanpidon vastaavien tietojen kanssa. Konsernissa on määritelty hyväksymisrajat koskien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoja, ja konsernin taloushallinto valvoo aktivoitavia menoja. Konsernilla on hyväksytty poistopolitiikka, joka määrittelee hyödykkeiden ja niiden komponenttien taloudelliset pitoajat. Konsernin taloushallinto tarkastaa, että liiketoimintayksikköjen määrittelemät poistoajat ovat yhtenevät konsernin politiikan kanssa. Konsernissa seurataan jäljellä olevia taloudellisia pitoaikoja ja käyttöomaisuus inventoidaan säännöllisesti. Poistoajat on määritelty lainsäädännön ja tosiasiallisen taloudellisen pitoajan mukaan varovaisuusperiaatetta noudattaen.
Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy seuraamaan tavoitteiden saavuttamista ja valvonnan toimivuutta. Tämä kattaa sekä taloudellisen että muun informaation, tietojärjestelmien kautta saatavan tiedon sekä muuten sisäisesti ja ulkoisesti välitettävän tiedon. Johto eri tasoilla valvoo ja arvioi jatkuvalla seurannalla taloudellisten ja operatiivisten järjestelmien sekä muiden sisäisten ja ulkoisten lähteiden tuottamaa tietoa ja näin muodostuneen informaatiokokonaisuuden merkitystä konsernin kannalta. Taloushallinnon ohjeistus ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä niitä tarvitseville, ja taloushallinto järjestää tarvittaessa koulutusta ohjeistukseen liittyen. Kommunikointi operatiivisten yksiköiden kanssa on jatkuvaa. Konsernin tulosta seurataan sisäisesti kuukausiraportoinnilla, jota täydennetään rullaavilla ennusteilla. Tuloksesta tiedotetaan henkilöstölle välittömästi virallisten pörssitiedotteiden julkaisemisen jälkeen.
Yhtiön sisäpiiriohje on intranetissä saatavilla sitä tarvitseville henkilöille. Yhtiön sijoittajaviestinnästä vastaa toimitusjohtaja.
Tilintarkastuksen tehtävänä on varmistaa konsernin kirjanpidon ja tilinpäätösten oikeellisuus sekä se, että konsernin hallinto on järjestetty asianmukaisesti. Tilintarkastuksen yhteydessä todetut valvonnan puutteet ja niihin liittyvät suositukset raportoidaan johdolle ja tarkastusvaliokunnalle.
Sisäinen valvonta
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan konsernissa kaikkia niitä toimintoja ja prosesseja, toimintaperiaatteita, ohjeita sekä organisaatiorakenteita, joilla pyritään lisäämään asetettujen tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäisen valvonnan päämääränä on varmistaa tuloksellinen liiketoiminta, lakien, asetusten ja sopimusten noudattaminen, omaisuuden vastuullinen hoito sekä taloudellisen raportoinnin oikeellisuus. Konserni soveltaa sisäisessä valvonnassa kansainvälistä COSO-mallia.
Nurminen Logistics -konserni muodostuu emoyhtiö Nurminen Logistics Oyj:stä sekä tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Toiminnallisesti merkittäviä ovat emoyhtiön ja Suomen tytäryhtiön lisäksi Baltian-liiketoiminnot, joita hoidetaan omissa yhtiöissään.
Sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toimivuudesta vastaa hallitus, sitä ohjaa johto ja toteuttaa koko organisaatio. Sisäinen valvonta ei ole erillinen toiminto vaan kiinteä osa kaikkea toimintaa ja se toimii konsernin kaikilla tasoilla. Päävastuu valvonnasta on linjavastuussa olevalla operatiivisella johdolla. Jokainen esimies on velvollinen järjestämään vastuullaan olevassa toiminnassa riittävän valvonnan ja seuraamaan sen toimivuutta jatkuvasti. Tukitoiminnot kuten taloushallinto, tietohallinto ja riskienhallinta tukevat ensisijaisesti valvontavastuussa olevaa johtoa sekä vastaavat oman toimintansa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Talousjohtaja vastaa taloushallinnon ja raportoinnin prosessien sekä niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Yhtiön sisäinen tarkastus kuuluu toimitusjohtajan ja tarkastusvaliokunnan tehtäviin. Yhdessä ne päättävät vuosittain sisäisen tarkastuksen painopisteistä, resursoinnista ja toimintatavasta. Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on yhtiön riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointi ja kehittäminen. Sisäinen tarkastus toteutetaan laajennettuna ja kohdennettuna ulkoisena tarkastuksena.
Yhtiöllä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen osastoa, vaan sisäinen tarkastustoiminta on osa konsernin taloushallintoa. Tarvittaessa ostetaan ulkopuolisia asiantuntijapalveluita. Sopimusriskejä hallitaan liiketoimintayksiköissä juristien avustuksella myös paikallisesti. Paikalliset tilintarkastajat tarkastavat sisäisen valvonnan menettelytapoja tarkastussuunnitelman mukaisesti. Taloushallinnon edustajat suorittavat tiettyjä tarkastustoimintoja tytäryrityskäynneillä. Talousjohto raportoi näistä havainnoista toimitusjohtajalle ja tarkastusvaliokunnalle, jotka puolestaan raportoivat hallitukselle. Riskienhallinnan painopisteitä ovat olleet luotto- ja maksuvalmiusriski sekä rautatieliiketoiminnan riskit.