Logistiikkapalveluiden näkökulma koronakriisin vaikutuksista suomalaisen viennin ja tuonnin kenttään loppuvuodelle 2020
OECD:n huhtikuun alussa julkaiseman arvioraportin mukaan maailmanlajuisesti odotettavissa on useilla talousalueilla tuotannon supistumista 20-25% ja kulutuksen 30% pudotus.[1] Näyttää ilmeiseltä, että koronavirusta ei voida poistaa seuraavien kuukausien aikana tavalla, joka mahdollistaisi nopean paluun normaaliin taloustilanteeseen ja elämään ennen kriisiä.
Työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön asettama arvostetuista taloustieteen ja työelämän professoreista koostuva selvitystyöryhmä arvioi toukokuun alkupuolella julkaistussa selvityksessä, että tuotanto ja työllisyys notkahtavat aiemmalta kasvu-uraltaan pitkäksi aikaa. Talousvaikutuksia aiheutuu sekä rajoituksista että tartuntapelosta. Sekä pelon että rajoitusten turvallinen poistaminen on toipumisen edellytys.[2]
Vaikutukset vientiin
Tullin tavaroiden ulkomaankaupan maaliskuun ennakkotilaston mukaan Suomen tavaraviennin arvo supistui maaliskuussa 9% ja Q1:llä 13% vuoden takaisesta. Tavaraviennin supistuminen on loiventunut helmikuusta, jolloin kirjattiin -15% lasku edellisvuoteen. Paperimassa- ja sahatavaravienti laski jyrkästi siinä missä koneiden, laitteiden ja öljyjalosteiden lasku oli loivempaa. Kemianteollisuuden vienti kasvoi.
Teollisuuden tilauskirjojen tyhjeneminen on selvä riski ja mikäli luottamus ei palaudu nopeasti, tilauskirjoja toimitetaan nyt tyhjäksi. Suomen logistiikassa tilauskirjojen tyhjenemisen vaikutuksia odotetaan viimeistään Q3:lla. Teräksen kysynnän lasku on näkynyt huhtikuussa ja Outokumpu odottaa tulevina kuukausina 10-20% laskua verrattuna Q1 tasoon. Autokauppa ja sen seurauksena raaka-aineiden kysyntä on romahtanut.
Koneteollisuuden kysyntänäkymät ovat epävarmat. Wärtsilän tilauskanta laski tammi-maaliskuussa 12% ja Konecranesin tilauskanta laski 13%. Konecranes odottaa kysynnän heikkenevän Q1 nähden koronaviruspandemian seurauksena. Vaikka Kiinassa on ollut nähtävissä ensimmäisiä merkkejä kysynnän kohenemisesta alkuvuodesta 2020, muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella kysyntäympäristö heikkenee. Maailmanlaajuinen konttiliikenne on supistunut merkittävästi, ja satamaoperaattorit lykkäävät päätöksentekoa. Kone puolestaan kertoi tilauskannan säilyneen Q1:llä edellisvuoden tasolla ja Kiinan kysynnän toipuneen nopeasti.
Monet pörssiyritykset ovat koronaviruspandemian aiheuttaman epävarmuuden myötä peruneet ohjeistuksensa tälle vuodelle. Vallitseva perusskenaario toipumiselle vaikuttaa olevan vaiheittainen toipuminen syksyn aikana. Tämä on myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuisen raportin ennuste.[3]
Vaikutukset tuontiin
Tullin tavaroiden ulkomaankaupan maaliskuun ennakkotilaston mukaan Suomen tavaratuonnin arvo supistui maaliskuussa 6% ja Q1:llä 4% vuoden takaisesta. Helmikuussa tuonti supistui vain reilut 2% eli tuonnin lasku on kiihtynyt, mikä voi olla osittain seurausta merirahtiliikenteen tarjonnan supistumisesta. Tuonti Alankomaista ja Yhdysvalloista kasvoi, mutta tuonti muista suurista kauppakumppaneista laski maaliskuussa.
Koronarajoitusten seurauksena verkkokauppa on kasvussa ja tämä näkyy myös kappaletavarakuljetusten kasvuna Kiinasta Eurooppaan.[4] Erityisesti junarahdin volyymit ovat kasvaneet alkuvuonna johtuen paitsi meri- ja lentorahtitarjonnan supistumisesta, mutta myös junakuljetusten kohtuullisesta hinnasta suhteessa nopeaan kuljetusaikaan.
Koronakriisin vaikutuksia loppuvuodelle on vaikea ennakoida. Toisen pandemia-aallon riski on olemassa. Logistiikkayrityksen näkökulmasta kriisi on näytön paikka ja mahdollisuus lunastaa asiakaslupaukset. Kriisin keskellä on tärkeää keskittyä työntekijöidemme turvallisuuteen ja asiakkaidemme kriittisten toimintojen tukemiseen. Vaikka pyrimmekin hillitsemään kustannuksiamme monin tavoin, vauhditamme uusien palvelujen kehittämistä ja panostamme työntekijöidemme koulutukseen ja kehitykseen. Tavoitteemme on olla yhdessä asiakkaidemme kanssa entistä vahvempia kriisin jälkeen.
Kirjoittaja on Nurminen Logisticsin talousjohtaja. Teksti on osa Nurminen Logisticsin kevään 2020 blogisarjaa, jossa yhtiön johtoryhmän jäsenet pureutuvat ajan haasteisiin oman osaamisensa kautta.
[1] http://www.cica.net/wp-content/uploads/2020/04/200331_OECD_evaluating-initial-impact-of-Covid-19.pdf
[2] Valtiovarainministeriö http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-898-4
[3] IMF https://www.imf.org/en/Publications/WEO/Issues/2020/04/14/weo-april-2020
[4] UTLC https://utlc.com/en/news/jsc-utlc-era-container-traffic-in-april-2020-doubled-to-41-thousand-teu/
